Joku aika sitten piipahdin Oulussa Paljekirppiksellä, mutta käynti jäi vähän kesken ajanpuutteen vuoksi. Tänään koitti sitten päivä, kun aikaa olikin ruhtinaallisesti kierrellä tällä kirpparilla. Otin käynnistä kaiken irti ja kiertelin joka ikisen sopen kirpparilla, pari hyllyriviä jopa kahteen kertaan.
Menin paikalle klo 10 eli tasan silloin kun kirpputori aukeaa. Parkkipaikkakin löytyi helposti tällä kertaa, johtuen todennäköisesti aikaisesta ajankohdasta. Väkeä tosin tunki kirpputorille koko ajan lisää ja hyllyjen välissä sai jopa pujotella välillä. Siitäkin huolimatta, että kirpputorilla kulkukäytävät ovat ihan kohtuullisen leveät.
Kierrellessä kirpputoria meni aikaa kokonaista kaksi tuntia. Vaikka sisään mennessä ensin katsoo, että kirpputori ei ole kovinkaan suuri, pian huomaa, ettei asia ole todellakaan näin. Tila, jossa kassat ovat, on kohtuullisen kokoinen ja myyntipöytiä löytyy sielläkin ehkä satakunta.
Mutta kierrellessä huomaa jatkuvasti uusia kirpputoripöytätiloja. Niitä on alakerrassa yhteensä neljä ja yläkerrassakin on kaksi eri tilaa myyntitavaroille. Hieman sekavaltahan se ensisilmäyksellä näyttää, mutta kokonaisuuden hahmottaa melko nopeasti. Myytävää tavaraa kirpputorilla on laidasta laitaan. Ainoa mitä jäin kaipaamaan oli tila, jossa olisi ollut pelkkiä huonekaluja myytävänä. Ehkä sellainenkin myyntipaikka oli, mutta itse en sitä löytänyt.
Jo kirpparille mennessä päätin, että rahaa saisi mennä maksimissaan 25 euroa. Lopputulos oli kuitenkin vain 13 euroa. Monikin tavara olisi voinut lähteä mukaan, niinkuin esimerkiksi isohko kattovalaisin, jossa oli kirkas pyöreä kupu ja metallinen tuki. Kuvaa en huomannut siitä ottaa enkä netistäkään löytänyt vastaavanlaista valaisinta. Joka tapauksessa hintaa valaisimella oli 10 euroa. Ei siis paha hinta, mutta jokin minussa vain kieltäytyi sitä ostamasta, vaikka se hieno olikin.
Mitä tuolla 13 eurolla sitten sain. Ostin pari sisustuslehteä ja 2 kirjaa tee se itse sisustukseen liittyen.
Sen lisäksi matkaan lähti yhden nilkkasukat ja käsilaukku. Käsilaukkujen hinta vaihtelee muuten melko paljon. Osa kyni selvästi kuluneista tai hieman likaisista käsilaukuistakin peräti 20 euroa. Ei kelpaa mulle, vaikka toisaalta jos laukussa vain hieman likaa, sen saa usein melko helposti puhdistettua. En vain jaksa itse nähdä sitä vaivaa ja kova hinta latistaa puhdistamisen vaivan halun lopullisesti.
Ostin kuvassa olevan käsilaukun, sillä se on siisti, ehjä ja hintakin oli vain 4 euroa. Myös ulkonäöltään käsilaukku on mielestäni ihan hieno. Ostan mieluummin silmää miellyttävän käsilaukun kuin maltaita maksavan täysmustan ja tylsän näköisen käsilaukun. Käytännössä haluan vaihtaa käsilaukkua sen verran tiheään, että siksikään en halua satsasta yksittäisiin käsilaukkuihin liikaa rahaa.
Tässä olivat siis ostokseni Paljekirppiksellä tänään.
Mutta kuten kaikilla kirpputoreilla, myös Paljekirppiksellä oli myytävänä tavaraa, joiden hinta-laatu-suhde ei mielestäni oikein kohdannut. Johtuuko tällainen toiminta siitä, että myyjällä ei ole käytännön tietoa siitä, paljonko myytävä tavara maksaa uutenakaan? Tai johtuuko hinnan ja laadun kohtaamattomuus siitä, että tavara on myyjälleen ollut niin rakas, ettei sitä raskita yrittää myydä kohtuuhinnalla.
Yksi tällainen tavara oli paistinpannu. Vaikea uskoa, että paistinpannu on omistajalleen ollut kovinkaan rakas, mutta ehkä uuden vastaavan hinnasta ei ole ollut oikein tietoa. Tai sitten minulla ei ole juuri tällaisen uuden paistinpannun hinnasta tietoa. Oli niin tai näin, en silti maksaisi 25 euroa käytetystä paistinpannusta, jossa oli pieniä käytön jälkiä ja jopa puhdistaminen oli jätetty puolitiehen.
Kirpputoriblogi Kimpsutjakampsut 